El Tigre

Pitäydytään yhä arkistojen aarteissa! Tällä kertaa ei sentään olla yhtä kaukana menneisyydessä kuin viime postauksessa, vaan viime viikon keskiviikossa (13.7.). Yhdellä kämppiksellä oli synttärit, joten sen kunniaksi (tai muuten vaan) kävimme yhdessä kivassa tapas-paikassa, El Tigressä. Paikka on kuuluisa siitä, että siellä tarjotaan hillittömästi tapaksia. Täällä saa normibaareissakin melkein aina jotain pientä tapasta juoman lisukkeeksi, mutta El Tigressä nautitaan juomaa lähinnä tapasten lisukkeeksi. Paikka on todella suosittu: kun me saavuimme paikalle, oli se aivan täynnä väkeä. Liikkuminenkin oli vähän hankalaa siinä tungoksessa, mutta lopulta onnistuimme sentään valtaamaan yhdestä nurkasta vähän tilaa.

Kolmen hengen tapas-setti, feat. käteni!

Yksi mini-kokoinen juoma tapaksineen El Tigressä maksoi 6e / henkilö. Oheisista kuvista voi ehkä päätellä, että mini on nimenä vähän arveluttava. Wikipedian mukaan sen koko on 7,5dl, enkä yhtään epäile tätä. Tapaksia sai myös lautasellisen per nenä, emmekä jaksaneet edes syödä kaikkea. Tapas-settiin kuului kanansiipiä, perunasiivuja ja kuorrutettuja lihapalleroita (yritimme analysoida, mitä lihaa ne olivat, jotta intialainen olisi tiennyt, voiko niitä syödä, mutta ei siitä mitään tullut, joten ei se syönyt).

Kaikki muut tietenkin joivat kaljaa, mutta minä sangriaa. En ole oikein koskaan muuten tykännyt viineistä, mutta täällä olen oppinut tykkäämään sentään sangriasta sekä calimochosta (tai kalimotxosta), missä on puolet punaviiniä ja puolet cokista. Kaljasta en vieläkään edes yritä tykätä.

Minisangria