Parque del Retiro

Kun nyt päästiin puistoilun makuun, niin piti sitten heti sunnuntaina käydä katsastamassa toinenkin paikallinen puistikko. Alun perin ajatuksenani oli kyllä käydä Museo Reina Sofiassa, mutta se meni niin aikaisin kiinni, etten ollut vielä edes kunnolla herännyt siihen mennessä. Seuraava ideani oli käydä Pradon museossa, joka olisi ollut iltaan asti auki. En kuitenkaan saanut lähdettyä sinnekään, joten totesin, että ehkä nyt ei vain ollut museopäivä vaan puistopäivä, ja suuntasin Parque del Retiroon.

Alfonso XII:n pieni monumentti

Parque del Retiro ei ole kovin kaukana kotoa, joten hipsin sinnekin kävellen. Puisto on iso ja hieno. Saavuin puistoon Gran Vían suunnalta, joten melkein heti ensimmäisenä oli vastassa puiston isoin lammikko (kts. kuva 1), jonka vastarannalla oli puiston isoin monumentti (ehkä, niitä oli kyllä niin paljon, että saatoin missata jonkun). Kuten kuvasta ehkä huomaa, täälläkin sai soudella, mutta jätin tällä kertaa väliin, kun olin yksikseni liikenteessäkin.

Puistoa.

Muutaman tunnin sain kulutettua kävelemällä ympäriinsä. Välillä piti paikantaa kartasta, missä oli vielä jokin ennennäkemätön alue. Hienoja ne kaikki olivat, ja tosiaan erilaista patsasta oli joka nurkassa. Myös erilaisia rakennelmia ja istutuksia ja hämyistä metsätunnelmaa. Kiva puisto kokonaisuudessaan, huomattavan paljon kivempi kuin Casa de Campo. Ja mukavan viileä varjoisilta osiltaan.

Palacio de Cristal

Yksi lempparipaikoistani puistossa oli Palacio de Cristal, jonne pääsi sisällekin (siellä oli liukumäki). Sain myös sen edustalla ottaa erinäisiä kuvia muista turisteista (olin jotenkin suosittu kohde - ehkä se on seurausta siitä, että on yksin ja ottaa valokuvia?). Puisto oli muutenkin aika täynnä porukkaa. Selkeästi suosittu hengailupaikka, ja olihan vielä lämmin sunnuntaikin.

Hämyistä metsätunnelmaa.

Kotimatkaa en jaksanut enää kävellä, sillä olin loppujen lopuksi aivan puiston kauemmassa päädyssä. Noh, tuli sitten tutustuttua Menéndez-Pelayon matalakattoiseen metroasemaankin. Siellä oli oikeasti paikoin todella matala katto, minä vielä mahduin juuri ja juuri kulkemaan suorassa, mutta pään ja katon välissä ei ollut montaa senttiä.

Siinä olivat sitten viikon puistoseikkailut! Ehkä ensi kerralla jotain muuta juttua. Toivottavasti. Ellen rupea ravaamaan kaikkia puistoja läpi...