Kun tulin Madridiin, siellä oli vielä hyvin käynnissä toukokuun 15. päivänä alkanut vallankumous. Lähinnä se näkyi Puerta del Solilla, joka muistutti aukion sijasta enemmänkin telttakylää höystettynä banderolleilla ja vallankumoushengellä. Muutaman viikon kuluessa suurin osa mielenosoittajista häipyi hiljalleen pois, mutta keskellä aukiota pysyi silti vankasti pieni telttarykelmä aina elokuulle asti.
 |
| Karhu ja mansikkapuu |
Elokuun puolessavälissä sitten paikallinen poliisi lopulta kyllästyi vallankumoukseen ja heitti loputkin mielenosoittajat pois. Jonkun viikon verran koko aukio sitten oli aidattuna ja kymmenet poliisit päivystivät sen laitamilla, etteivät mielenosoittajat vain palaa takaisin. Solin metroasemakin oli aina välillä suljettuna. En aluksi oikein tajunnut, miksi juuri siinä vaiheessa - kolmen kuukauden leppoisan telttailun jälkeen - poliisin mitta täyttyi. Sitten muistin, että joku geneerinen paavi oli tulossa vierailulle Madridiin. Ennen paavia toki paikalle tuli noin miljoona katolilaista nuorta turistia ympäri maailmaa. Mielenosoitus oli poissa, mutta tällä kertaa Sol oli viikon verran tupaten täynnä katolilaisia.
Paavin lähdettyä koettikin harvinaislaatuinen tilanne: Puerta del Sol näytti vihdoinkin siltä Puerta del Solilta, mistä olin kuullut ja nähnyt kuvia. Puerta del Sol on vilkas aukio, jossa ihmiset tykkäävät hengailla, muutenkin kuin teltoissa kapinoimassa tai hillittömissä nuorisoryhmissä lippujensa kanssa huutaen. Melkein kolmen kuukauden Madridissa oleskelun jälkeen pääsin siis minäkin lopulta näkemään paikan kunnon turistikuosissa. Ja ihan kiva aukiohan se oli, joskin ikävöin vähän vallankumouksellisia päiviä.
 |
| Casa de Correos ja suihkulähde |
 |
| Kaarle III |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti